Syksyn mökkikuulumisia

Syksyllä on mökilläkin ihan oma tunnelmansa. Tähän aikaan vuodesta ilmassa on myös ripaus haikeutta. Mutta pihahommien näkökulmasta nyt on ihan paras aika vuodesta!

Sain pyynnön kertoa mitä mökkipihalle kuuluu sen remontin jälkeen.  Lyhyesti voisin sanoa, että todella hyvää. Kesäkuun puolivälissä laitoimme paikat kuntoon kuntalla ja siirtonurmella.

Heinäkuussa viimeistelimme kokonaisuuden pelikentällä, joka toteutettiin tekonurmesta.  Kentällä on ollut todella paljon käyttöä, siinä pelataan pallopelejä, hypitään keppareilla ja muuten vain jumppaillaan. Tekonurmi on helppohoitoinen ja kestävä.

Vaikka kesä oli todella kuiva, kuntta juurtui hyvin . Toki kastelimme sitä reilusti ja toivoimme myös vettä taivaalta, onhan se ihan eri asia sadettaa, kuin saada tasainen luonnonsade taivaalta.  Kuntta kuitenkin voi hyvin ja teki ensimmäiset mustikat ja puolukat sekä kanerviin ilmestyi loppukesästä kukat. Nyt syksyn sateet saa kastella kunttaa oikein reilusti, ensi kesä on varmasti jo vähemmän jännittävä selviytymisen osalta.

Pihapiiri täydentyi myös mustalla liiteri-varastolla, mutta en tajunnut ottaa siitä kuvaa. Olimme pitkään etsineet sopivaa tyyliltään ja hinnaltaan ja lopulta sellainen löytyi tori.fi-ilmoituksesta.  Kävimme katsomassa varastoa paikan päällä ja totesimme sen juuri passeliksi. Nyt saamme puut kuivumaan ja tavarat paikoilleen.

Tämä kesä on ollut Jalo-koiran ensimmäinen. Mökillä pihakoira saa olla elementissään, vapaana pihalla.  Onneksi ei ole muita naapureita kun mummolan mökki, joten pihapiirissä voi turvallisesti ulkoilla. Mummon koira Coco ja meidän Jalo kulkevat peräkanaa ja ovat hauskannäköinen parivaljakko. Erityisesti lapsille koirista on valtavasti iloa, mutta toki myös meille kaikille.

Mökin sisällä tämän kesän sisustusprojekti on koskettanut yläkertaa, parvelle on tehty telkkarinurkkaus. Täytyypä muistaa ottaa sieltä kuvia.  Myös lapset saivat uuden sängyn, koska kompastuin siihen tunnettuun ansaan, jossa yrittää saada halvalla hyvää ja parin vuoden päästä tajuaa, että se ei ole mahdollista. Palataanpa siis näihin sisustusasioihin vielä omissa postauksissaan.

Mökkielämää vietämme vielä syksyn, mutta jouluun mennessä pidämme taas sydäntalven taukoa. Se tuntuu joka kerta yhtä haikelta, mutta toisaalta myös tarpeelliselta. Mökkikausi on meillä aika intensiivinen ja käyttöaste korkea, siksi on mukavaa keskittyä myös muihin juttuihin hetkeksi. Kevätvalo houkuttelee meidät takaisin jo ennen kuin hanget ovat sulaneet.

Kun postauksen alussa viittasin pihahommiin, tarkoitan lähinnä metsän siistimistä. Kitken pois lepikkoa juurineen, se on hidasta ja tarkkaa puuhaa, jonka uskon palkitsevan tulevina vuosina. Voisihan sitä vaan vetää trimmerillä kasvuston matalaksi, mutta se ei ole se mitä haluan. Kitkemällä pääsemme joskus versoista eroon ja maisema kaunistuu. Sitä paitsi se on tietotyläiselle varsin koukuttavaa hommaa: fyysinen työ, jossa näkee heti kättensä jäljen.  Se on sellaista hommaa, josta tykkään, mutta en kehtaa pyytää siihen apua. Varmasti monen mielestä kamalinta mökkihommaa 😀

Mökkeily on siis paljon muutakin kuin takkatulta ja iltauintia. Ja tosi hyvä niin.