Hyvää Aleksis Kiven päivää!
Tänään vietin erilaisen lounastunnin. Sain kutsun Radio Keski-Suomeen keskustelemaan siitä, ovatko bloggaajat tämän päivän Aleksis Kiviä. Naureskelin toimittajan kysymykselle jo puhelimessa, aikamoisia saappaita aseteltiin bloggaajien jalkoihin. Kysymys oli kuitenkin mielenkiintoinen, sillä blogit ovat supernopea väylä tekstin tuottamiseen ja julkaisemiseen. Ei tarvita kustantajia tai kustannustoimittajia, markkinointikoneistoa tai myyntikampanjoita. On vain ihminen, jolla on asia tai ajatus. Sitten hän naputtaa sen koneelle ja painaa ”julkaise”. Syntyy hittejä ja huteja, parhaimmillaan puheen- ja ajattelunaiheita. Ja nyt minut kutsuttiin radioon keskustelemaan aiheesta.
Tiesin, että en olisi toimittajan kanssa studiossa kaksin, vaan mukaan kutsuttaisiin ”äijäbloggari”, siis feminiinistä sisustusblogia vastapainottamaan tarvittiin tietysti miehistä näkökulmaa. Lisäksi tarvitaan akateeminen ääni, joten mukaan kutsuttiin myös tutkija Jyväskylän yliopistolta. No, ollaanko sitä Aleksis Kiven jalanjäljissä?
Keskustelussa mukana oli lisäkseni Lasi skottia -blogia pitävä poliisi Jukka Hurtta sekä tutkija Marko Siitonen. Siinä missä oma blogini perustuu visuaalisuuteen ja vuorovaikutukseen, Jukka tykittää menemään pelkällä timanttisella tekstillä. Ylen uutisessa haastettelun näkökulmaa avattiin näin: ”Bloggaajia on kuvailtu myös nykyajan aleksiskiviksi, sillä blogimaailmassa pärjää samanlaisilla aseilla, arkisilla asioilla ja ripauksella romantiikkaa.” Tänä päivänä julkaistaan enemmän tekstiä kuin koskaan aikaisemmin, mutta painetaan sitäkin vähemmän. En missään nimessä väheksy oikeita kirjailijoita, he kuuluvat kiistatta tekstintuottamisen kuninkuusluokkaan. Mutta jotain koloa blogimaailma on kirjallisuuden kenttään raivannut. Parhaimmillaan blogit ovat kuin nasevia kolumneja ja mukaansatempaavia novelleja. Blogigenre luo sähköistä nykyajan proosaa, joka ei edes pyri paperille.
Valmistautuessani haastatteluun tuli pitkästä aikaa pohdittua omaa blogia. Löysin oikeastaan neljä syytä sille, miksi bloggaan. Ensimmäiseksi tämä on minulle yksi itseilmaisun väylä. Saan julkaista vaihtelevan tasoisia kuviani ja tekstejäni ja syyn kirjoittaa ja valokuvata entistä enemmän. Toiseksi tämä on vuorovaikutuksen ja verkostoitumisen väline. Olen tavannut bloggaajia, viestintäalan ihmisiä, sisustusalan ammattilaisia ja lukijoitakin. Kohtaamiset ovat olleet pieniä ja isoja, mutta usein jotenkin merkityksellisiä. Lisäksi on joukko kommentoijia, joiden kanssa saan käydä keskusteluita kommenttilaatikossa. Kolmanneksi blogini on oppimis- ja testialusta uusille asioille, kuvalliselle ilmaisulle, kömpelölle verbaaliakrobatialle ja sosiaalisen median käytölle. Neljänneksi, tästä on pikkuhiljaa hiipinyt pienimuotoinen sivutyö. Bonussektorina se kaikkein tärkein: tämä on vaan niin kivaa!
Kuvituksena näille Aleksis Kivi- ja blogipohdinnoille on syksyistä terassitunnelmaa. Voit lukea Ylen tekemän uutisen haastattelusta täällä. Eipä olisi uskonut, mitä kaikkea blogin pitäminen eteen tuo noin kymmenessä kuukaudessa. Huomenna minulla on pieni alustus eräässä tilaisuudessa bloggaamisesta ja haluaisin kuulla:
Mitä blogit sinulle merkitsevät?
Miksi luet niitä ja millä perusteella valitset suosikkisi?
Voit myös kirjoittaa minulle sähköpostia modernistikodikas@ gmail.com (poista välilyönti), jos se on sinulle kommenttilaatikkoa mukavampi väylä kertoa ajatuksesi. Suurkiitos, jos jaksat antaa ajatuksesi!
0 Kommentti
Hyvin meni haastattelu. Itse olin korva tarkkana rammarin ääressä enkä malttanut lähteä lounaalle. 🙂
Oli hauska kuulla myös tämän toisen blogistin ääni. Olen lukenut nimittäin hänen tekstejään jo pitkän aikaa miehen välillä vedet silmissä nauraen. 😉
Kiva kuulla! Olihan se ihan jännää 🙂 Minäkin olen Lasi skottia-juttuja lukenut ennenkin ja on kyllä mahtavan viiltävää analyysiä elämästä.
Itse luen eri sisustus blogeja, koska yksinkertaisesti rakastan sisustamista! Blogien avulla näkee erilaisia koteja, ideoita ja yhdistelmiä… Joita ei itse välttämättä tulisi heti ajatelleeksi, joten inspiraatio taitaa myös olla suuri syy blogien lukemiseen! 🙂 Plussaa itse annan blogeille, joissa kirjoitustyyli on rento ja mukaansatempaava, niinkuin sinulla! 🙂
Ps. Laitan sähköpostia vielä eräästä <3 uutisesta! 😉
Heli
Kiitos Heli, sinun kommenttisi ovat näitä vuorovaikutuksen helmiä 🙂 Ja uutisia, voi että toivottavasti arvaan oikein! Laitahan postia 🙂
Voi harmi, että missasin haastattelun, vaikka Marko mainitsikin lähtevänsä lounaan sijaan puhumaan blogeista! Viestinnän rautaisen ihmisen mielipide olisi ollut kiva kuulla.
-Paula
Heippa Paula! Uskoisin, että haastattelu tulee vielä nettiin. Aika pikainen haastettelu oli ja meitä oli kolme haastateltavaa, olisi ollut niin mielenkiintoista kuulla enemmänkin Markon ja Jukan ajatuksia!
Blogit on ajankulua ja viihdettä, sellainen naisten lehtien korvike. Parasta tietysti on, kun saa uusia ideoita omaan kotiin tai vaatteeisiin. Blogeja lukemalla pääsee kivasti irti arjesta ja saa vähän hengähtää kiireisen päivän jälkeen. Paljon te bloggaajat iloa tuotte joten kiitos!!!
Kiva kuulla, kiitos!
Minä luen blogeja ajanvietteeksi ja etsiäkseni uusia ideoita kotiin, pukeutuiseen ja keittiötouhuihin. Rakastan hyviä ja kauniita kuvia. Ennen tuli osettua paljon lehtiä, mutta nyt huomattavasti vähemmän, kun aikaa tulee vietettyä netissä selaillen.
Omaa blogia aloin pitämään koemielessä katsoakseni kiinnostaako ketään minun omat jutut: sisustaminen, erilaiset käsityöt, leivonta, puutarha.
Samoja ajatuksia minulla on kuin sinullakin, Mari! Oma blogi antaa koko blogimaailmaan erilaista katsantokantaa.
Minulla aikalailla sama ajatus kuin edelliselläkin kommentoijalla, eli että blogit taitavat olla tämän päivän aikakauslehtiä. Sillä erotuksella vain, että blogeista löytää suht helposti ja nopeasti juuri ne omanlaiset ja kiinnostavat, jolloin niiden sisältö on tavallaan täsmätuotettua ”juuri minulle”. Lehdissä on enemmän myös oman mielenkiinnon ohi menevää asiaa. Olen koukuttunut blogeihin enemmän viimeisen puolen vuoden aikana ja tällä hetkellä se aika, jonka ennen istuin tv:n tai lehtien vieressä menee blogeja lukien. Antina inspiraatiota sisustamiseen, ruokaan, käsillä tekemiseen yms. Lisäksi sujuvan, rennon tekstin lukeminen on vain niin kivaa. Oma hyvin tuore blogini on puolestaan hyvin samalla taustalla kuin sinullakin: keino ilmaista itseään, päästä kirjoittamaan ja treenata valokuvausta jotain tarvetta varten, käyttää luovuuttaan. Odotan kovasti myös sitä aikaa kun omassakin blogissa päästään siihen vaiheeseen, että lukijat ”uskaltavat” jättää omia ajatuksiaan jäljiksi käynneistään. Vuorovaikutus vie bloggaamisen uusille ulottuvuuksille. Tulipas pitkästi, mutta viimeiseksi vielä kiitos tosi ihanasta blogistasi!
Heippa Anu ja kiitos! Juuri näin, valtavasta blogivalikoimasta on varaa valita juuri itselle sopivimmat ja inspiroivimmat. Myös minulla blogit ajavat monesti teeveen ohi, seuraan vain todella harvoja ohjelmia. Minäpä tulen vastavierailulle blogiisi 🙂
Minulle myös blogit edustavat viihdettä virtuaalisesti. Lehdet ovat yhä myös suosikkeja, koska ne ovat konkreettisempia. Blogejahan on valtavasti joten kosketuspinta jää minusta jotenkin ”vajaaksi”.
Viihdyn toki blogimaailmassa ja omaani pidän ”päiväkirja” tyyppisesti.
Kirjojen ystävinä ja kirjallisuutta arvostavana en lähtisi vertaamaan blogin kirjoittamista kirjallisuuteen.
Sujuvan tekstin tuottaminen ei anna mandaattia ihan kirjailijaksi:) Moni kirjailijan urasta haaveileva tekee vuosiakin töitä, että saa jonkin teoksen kustantajalle ja siitä kirjaksi asti.
Hyvä että asia on nostettu keskusteluun.
Heippa Lennu! En minäkään missään tapauksessa vertaa blogeja kirjallisuuteen, eikä bloggaajat ole kirjailijoita. Näen, että yleisesti ottaen blogien kautta syntyy paljon uutta laadukasta luettavaa, sellaista joka ei olisi saanut ennen blogikautta minkäänlaista yleisöä. Nyt suosituimmilla bloggaajilla on enemmän lukijoita kuin monilla kirjailijoilla. Ajatus kirjallisuudesta on edelleen vahvasti painetussa sanassa, mutta e-kirjojen ja blogien kautta monen tuotokset ovat tulevaisuudessa yhä enemmän vain sähköisessä muodossa. Kirjojen ja sanomalehtien tunnelmaan blogit eivät tule koskaan yltämään 😉 Itsekin tilaan sanomalehden perinteisenä printtinä, koska sitä on vaan niin paljon kivempi lukea, kun sähköistä näköisversiota 🙂
Nopeasti mietittynä ajattelen, että saan blogeista ideoita omaan kotiin (luen pääosin sisustusblogeja) ja voin ihastella eri tavoin toteutettuja kauniita sisustuksia. Ero perinteiseen sisustuslehteen verrattuna ainakin minulle on kuitenkin siinä, että pääsen ”kurkistamaan” näihin koteihin hieman sisustusta syvemmälle. Sinun blogissasi ilahduttavat muutkin kuin sisustusaiheiset postaukset, jotka tuovat elämänmakuisuutta blogiin. Kauniita sisustuskuvia on aina mukava katsella, mutta ainoastaan kauniiden kuvien toivossa en palaa tiettyihin blogeihin päivittäin 🙂
Blogit ovat minulle ajanvietettä ja oma vapaa hetki päivässä. Toisinaan blogien aiheet synnyttävät uusia ideoita, toisinaan ajanvietettä ja toisinaan myös syvällisiä pohdintoja. (Syvällistä pohdintaa voivat tietysti joskus aiheuttaa ihan vain sisustustyynytkin ;))
heini
Kiitos Heini! Olipas kaunis ja mukavasti harkittu kommentti 🙂
Hyvää Aleksis Kiven päivää/iltaa myös sinulle!
Me ”tunnemme” sinut, mutta ” tunnetko” sinä meidät, lukijat….
Itse tykkään blogeissa eniten kuvista, aina ei tule luettua kirjoittajan ajatuksia sillä kertovathan kuvatkin ja illassa on monta blogia selattavana….. Usein kuvittelen jonkun äänen tekstiin.
Blogeilla alkaa olla jo voimaa, minkä myös kauppiaatkin ovat huomanneet. Jännä nähdä mihin suuntaan alkanut blogikulttuuri kehittyy vai mikä hyper-virtuaali sovitus tulee tilalle.
Sitten kun koiran pissityksenkin voi hoitaa omalla älyphonella niin eipä tarvitse mökistä lähteä edes pihalle 🙂
Tälläisiä tuntemuksia…
Kiitos ja hyvää yötä!
Päpsä ♡
Sehän se onkin, bloggaaja antaa itsestään jotain ja suurin osa lukijoista ovat täysin anonyymejä. Mutta se on pelin henki ja hyvä näin 🙂 Kuitenkin blogimaailman ilona on vuorovaikutus, jota kautta pääsen vähän kurkistamaan, ketä ruudun toisella puolella oikein onkaan. Kiitos Päpsä 🙂
Olen viimeisen vuoden aikana alkanut lukea sisustusblogeja säännöllisesti. Omat suosikit löytyvät sivulta sivulle seikkailemalla. Syynä miksi niitä luen on se, että pidän sisutamisesta ja varsinkin persoonallisesta sellaisesta! Sisustan jatkuvasti ja luen blogeja jos en päivittäin, niin viikoittain. Molemmat harrastukset antavat mahdollisuuden saada ajatukset pois ”samoista ympyröistä”. Kuten tiedetään elämässä on välillä suuriakin vastoinkäymisiä ja ainakin minulla nämä harrastukset saavat ajatukset pois vaikeista ja raskaista asioita. Saan hengähtää tekemällä ympäristöäni kauniimmaksi tai lukemalla muiden kauniista kodeista. 🙂