Kaupallinen yhteistyö: Cellbes
Nonni, sieltä se kesä taas tuli, enkä taaskaan ole missään rantakunnossa, murisen itselleni. Saatoin murista myös viime kesänä ja sitä edellisenä.
Samaan aikaan kerron tyttärelleni, kuinka kaikki kehot ovat kauniita ja terveys paljon tärkeämpää kuin ulkonäkö. Pientä ristiriitaa ilmassa, kenties.
En ole koskaan puhunut lasten kuullen ulkonäköstäni mitään ikävää. En ole laihduttanut niin, että he tietäisivät siitä muuta, kun että äiti skippaa pari karkkipäivää. Olen pyrkinyt rikkomaan ajatusmallia siitä, että pitäisi olla tietyn näköinen tai kokoinen, voidakseen olla tyytyväinen itseensä. Ja ennen kaikkea sitä, että oma keho on vain yksi osa itseä, tärkeämpää on vielä se, mitä ajattelee, tuntee ja käyttäytyy.
Ja miten mahtavia meidän kehot ovat juuri sellaisina kuin ovat. Äidillä vähän kankeampana kuin tyttärellä, mutta molemmat voimme juosta, hyppiä ja heittää kuperkeikkoja. Minun kehoni on synnyttänyt ja ruokkinut kaksi lasta, siitä kiitollisuuden määrää on joskus vaikeaa ymmärtää. On suorastaan epäreilua, jos sellaista kehoa soimaa muhkuroista, arvista, laaksoista ja kummuista. 
Mutta kuten sanottu, silti liian usein mietin, kuinka se viisi kiloa pitäisi saada häviämään. Tai kymmenen. Kuinkahan paljon onnellisempi olisin silloin? Niinpä.
Oma kehossa kehossa pitää toki viihtyä ja tuntea olonsa mukavaksi. Joskus se viihtyminen vaatii liikunnan lisäämistä, joskus herkkujen vähentämistä. Joskus se keho haluaa myös viihtyä suklaa seuranaan sohvannurkassa. Se lienee sitä balanssia.
Harvan – tai siis ei kenenkään – keho ja mieli kaipaavat hyvin voidakseen soimaamista, arvostelevia katseita tai jatkuvaa kritiikkiä.
Monelle ystävälleni sanoisin, että voi kun näkisit itsesi minun silmini! Niin kauniina, elinvoimaisena ja rakkaana, ihanana juuri sellaisenaan. Ei siihen vaikuta kilot sinne tai tänne. Se mitä on, merkitsee paljon enemmän kuin se miltä näyttää.
Ja sitten tulee pitkän ja pimeän talven jälkeen kesä ja rannat alkavat kutsua. Pukeutumisen kerrosten väheneminen aiheuttavat pohdintaa, voiko olla hihattomassa, miten lyhyt hameenhelma on ok, ei kai kaula-aukko ole liian antava?
Hauskaa muuten on se, miten ajatus myös muokkautuu kesän edetessä. Ekoilla helteillä suosii maksimekkoja, kesän lopulla sitä puuhaa pihassa bikinitopissa ja lyhyissä shortseissa, joissa ei nyt voisi kuvitellakaan astuvansa ovesta pihalle. Ehkä vähempiin kerroksiin tottuu, ehkä mukavuus menee edelle, ehkä ei jaksa enää liikaa miettiä.
Olen tehnyt tänä vuonna Cellbesin kanssa yhteistyötä siitä syystä, että he tarjoavat vaatteita koossa 34-65. Nainen ei ole siis koskaan väärän kokoinen, vaan mieleinen vaate löytyy aina sellaisessa koossa, että se sopii päälle.
Leikkaukset ja mallit ovat myös sellaisia, että ne sopivat myös kurvikkaammille vartaloille. Katsokaas se on niin, että vaate on sinua varten, etkä sinä vaatetta.
Muutama vinkki suosikeistani Cellbesiltä:
Musta helmauikkari
Valkoinen ohut rantapaita napeilla
Mustavalkoinen uikkari
Pilkullinen rantamekko
Valkoinen pitsikoristeinen rantatunika
Musta klassikkomallinen kaftaani
Aurinkohattu
Bonusvinkkinä vielä, että Cellbesillä on kesämekkkoja -25%, tästä pääset verkkokauppaan.
Ja sen bikinivartalon saa pukemalla bikinit päälle. Kippis sille ja kesälle!