Miltä tuntuu muuttaa?

Otsikon kysymykseen olen saanut vastata viime aikoina monta kertaa. Tällä hetkellä vastaus on, että innostavalta ja mukavalta, mutta se ei ole koko totuus. Myös työläältä ja raskaalta. Ajatus siitä, että pian koko omaisuus pakataan autoon ja  puretaan jossain muulla,  ei ole mikään suurin ilo. Sanotaanhan, että stressinä muutto menee lähes samaan kategoriaan eron ja kuoleman kanssa (toki henkisesti helpompaa, kun itse asiaa toivoo).

Eli ihanalta ja innostavalta, kun ajattelen hetkiä jo siellä uudessa kodissa ja tavarat paikoillaan. Sitä ennen tässä talossa pitää tehdä aikamoista karsintaa. Neliöt tulevat vähän pienemään, joten mukaan otetaan se, mitä tarvitaan. Nykyisen kodin  ruhtinaalliset säilytystilat ovat mahdollistaneet monenlaista hamstrailua menneinä vuosina.

Uusi koti valmistuu hyvää vauhtia. Viime yönä kello kolme pohdin, olenko tehnyt huonoja valintoja pintamateriaalien suhteen ja miksi olen saanut tällaisen show´n aikaiseksi kalanruotoparketista.  Se siis a) maksaa ja b) on haastava asentaa. Jos olisin fiksumpi, olisin varmasti jo viikkoja sitten valinnut erilaisen lattian. Mutta aito puulattia – etenkin tuo kalanruotoparketti – on ollut iso unelmani. Olenko valmis siitä nyt tinkimään? Aika monesta muusta olen jo tinkinyt, mutta en juuri tästä haluaisi. Samaan aikaan järki sanoo, että ota se kestävä vinyylilankku ja säästä tonneja ja hermosi riekaleita aktiivisen pikkupojan ja mahdollisesti  joskus meille tulevan koiralemmikin temmellyksessä.

Mutta aito puulattia – etenkin tuo kalanruotoparketti – on ollut iso unelmani. Olenko valmis siitä nyt tinkimään?

Eihän se lattiavalinta ole se asia, jonka takia kannattaa kesälomalla yöllä valvoa. Uskon, että ison muutoksen kynnyksellä aivot käsittelevät prosessia monesta eri näkökulmasta. Lapset ovat onneksi muutosmyönteisiä ja odottavat innolla uutta kotia, koulua ja päiväkotia. Silti äidin sydän pohtii, meneehän kaikki hyvin ja löytäväthän he paikkansa.

Onneksi koti meni nopeasti kaupaksi ja uudet asukkaat myös ostavat huonekaluja, se helpottaa muuttoprosessia kummasti. Samalla se tarkoittaa sitä, että tarvitsemme esimerkiksi uuden keittiönpöydän jo pikaisesti! Samoin keittiöön suunniteltua hanaa en huolinut (koska ei enää sopinut muutoksieni jälkeen), joten hana ja pöytä lienevät aika mukavia lisävarusteita keittiössä.

Vaikka rakastan sisustamista, mökkiprojektin loppuunsaattamisen jälkeen on hieman takki tyhjä. Pitää siis vähän lomailla ja antaa ajatusten tasoittua, inspiraatio tulee ihan varmasti! Yhteenvetona voisi sanoa, että hyvä tästä tulee, mutta vaatii vielä aika paljon kahvia ja Exelöintiä, ennen kuin kaikki palaset ovat loksahtaneet kohdalleen. Tällä viikolla lähden hakemaan inspiraatiota Asuntomessulta, tätä odotan erityisesti.

Mielikuvilla on iso merkitys. Näen jo sen hetken, kun istun aamukahvilla uudessa keittiössä – sen voimalla eteenpäin!